Joulua odotellessa

En voi uskoa että kohta on jo joulu! Mihin aika oikeen katoaa? Tosin täällä ei tunnu yhtään joululta kaikista koristeista ja joululauluista huolimatta. Joulu on varmaan ainut aika vuodesta kun kaipaan lunta ja pakkasta. Mutta onpahan kokemus viettää vähän erilainen joulu ja eipähän tarvii kärsiä joulustressistä :) Mun saksalainen kaveri Vera päätti onneks jäädä tänne vähän pidemmäks aikaa ja viettää joulun mun kanssa. Valitettavasti meidän toinen hyvä ystävä Charlotte lähti tänä aamuna, hän viettää joulun ja uudenvuoden Thaimaassa.

Oon tosiaan saanut kaksi tosi hyvää kaveria täällä, me ollaan viimeiset kolme viikkoa oltu yhdessä käytännössä koko ajan. Sen seurauksena oon vihdoinkin saanut muutakin syötävää kun nuudelia ja tonnikalaa, kun on ollut muita jakamassa ruokakulut :) Mulla on ollut aivan käsittämättömän hauskaa Charlotten ja Veran kanssa, vaikka ne onkin hieman hulluja. Viime viikolla ne sai loistavan ajatuksen että meiän täytyy ottaa samanlaiset tatuoinnit, numero 41, joka siis on meidän huonenumero. Onneks ne luopu kyseistä ideasta kuultuaan kuinka kallista se on :) Oon myös tutustunut hostellin henkilökuntaan melko hyvin ja meidän huoneessa on kolme muutakin tyttöä jotka on täällä vielä pari viikkoa, joten uskon että tulee olemaan todella hauska joulu ja uusvuosi.

Huomasin viime viikonloppuna mitä kummallisimman asian. Oltiin istumassa iltaa meidän hostellin baarissa ja juhlimassa Charlotten viimeistä viikonloppua täällä, kun törmäsin kahteen suomalaiseen poikaan. Ja kauhukseni huomasin etten muutaman oluen jälkeen osannut enää puhua suomea! Se oli tosi outoa, mut kai se on normaalia kun muun ajan puhuu koko ajan englantia. Joten jos mun teksi vaikuttaa jotenkin omituiselta, se ei tarkota että olen humalassa, mun on vaan todella vaikeet muodostaa järkeviä suomenkielisiä lauseita :)

Keksittiin viime perjantaina että meidän hostellin läheisessä puistossa on joulun ajan ulkoilma leffateatteri jossa näytetään ilmaiseksi elokuvia joka ilta. Ollaan oltu siellä monena iltana, voitte vaan kuvitella mikä fiilis on istua puistossa picnicillä ja katsoa jouluaiheisia elokuvia. Siellä on myös joka ilta ennen elokuvaa joulukonsertti, joten oon saanut kunnian nähdä The Voice of Australia -kilpailun voittajan esiintyvän.

Meidän hostelli järjestää jouluaattona Scandinavian Christmas Partyn, odotan oikeen mielenkiinnolla mikä on näiden käsitys Skandinaavisesta joulusta. Joulupäivänä taas on joululounas, ajateltiin Veran kanssa osallistua kun se ei edes ole kovin kallis. Ja suurin osa meidän tutuista on menossa, joten meillä tulee varmasti olemaan hauskaa. Hyvää joulun odotusta kaikille!

Ensimmäiset viikot Brisbanessa

Oho, onpa aika taas vierähtänyt todella nopeesti! Täällä menee aivan sekasin päivistä ja kun koko ajan touhuaa jotain, niin yhtäkkiä huomaa, että taas on viikko kulunut. Mulla on ollut aivan mielettömän hauskaa Brisbanessa ja oon saanut muutamia kavereita, joiden kanssa vietän suurimman osan ajasta. Asun tällä hetkellä 14 hengen naisten dormitorissa ja vaikka alkuun en kauheesti tykänny ajatuksesta asua niin monen naisen kanssa, mutta onneks mulla oli hyvä tuuri ja sain mukavia kämppäkavereita.

Oon koittanut ahkerasti löytää töitä, mutta se tuntuu olevan tähän aikaan vuodesta miltei mahdotonta. Kävin eilen jakamassa CVn moniin paikkoihin, täytyy vaan toivoa että joku miistä tärppää. Otin meinaan tänään riskin ja buukkasin hostellin kahdeks viikoks eteenpäin, joten mä toivon ja rukoilen että löydän jotain töitä täältä. Muuten alkaa sekä rahat että aika loppumaan :)

Brisbane on paljon pienempi kaupunki kun luulin, mutta kyllä täällä silti riittää tekemistä. Esimerkiks kävin toissapäivänä yhden mun huonekaverin kanssa kierroksella yhdessä Australian suurimmissa olutpanimossa. Se oli tosi mielenkiintoinen kierros ja oli tosi hauska nähdä niiden pullotus ja pakkauslinjastot. Ollaan myös vietetty ahkerasti aikaa Laguunilla (Brisbanessa kun ei ole varsinaisia uimarantoja) koska päivisin on niin kuuma ettei yksinkertaisesti jaksa tehdä mitään. Viime viikolla meidän huoneen ilmastointilaitekkin hajos, joten jouduttiin viettämään muutama todella epämukava yö, mutta onneks se saatiin korjattua.

Oon kaiken huipuks saanut ihan kamalan flunssan, joka on nyt kestänyt jo yli viikon. On melkoisen epämukavaa olla flunssassa tässä helteessä :) mutta onneks oon jo paranemaan päin, kai tää kohta ohi menee. Oon jo ostanut paikallisen apteeksin tyhjäksi, kyllä jonkun lääkkeen täytyy rupee vaikuttamaan :) ja täytyis vaan malttaa levätä. Mutta toisaalta musta tuntuu etten muuta teekkään kun nukun ja syön :)

Byron Bay ja Surfers Paradise

Oon vihdoinkin päässyt Surfers Paradiseen ja täällä on niin tuskasen kuuma, etten tiiä miten päin sitä olisi. Vietin pari päivää Byron Bayssa ja voi herran jumala se oli outo paikka! Siellä oli todella paljon erilaisia elämäntapa intiaaneja ja bongo rummun soittajia. Muutenkin se oli melko pieni paikka, joten sateisen ja ruuhkasen Sydneyn jälkeen tuntu melkoiselta kulttuurishokilta saapua Byron Bayhin. Surfers Paradise taas vaikuttaa ihan mukavalta paikalta, tosin tää on ihan turistien valloittama rantakohde. Mutta kyllä täällä muutaman päivän mielellään viettää.

En ikinä ajatellut että Sydneystä lähteminen olisi tuntunut näin haikeelta! Mulla ei ole vielä kertaakaan ollut koti-ikävä, mutta nyt ikävöin ihan toden teolla takaisin Sydneyyn. Kaupunki alkoi just tulla tutuksi ja viimeisessä hostellissa oli niin hauskaa, että se tuntu ihan kodilta. Muutenkin Sydneyyn jäi muutamia tosi hyviä kavereita, joita jään kyllä ikävöimään. Mutta sain kyllä viettää ehkä parhaimman viimeisen viikonlopun Sydneyssä. Siellä satoi koko viikonlopun, joten melkein koko hostellin väki istui sisätiloissa, katto leffoja ja tissutteli. Perjantaina muuten meinasin saada sakot julkijuopottelusta mun skottilaisen kaverin kanssa, mutta onneks meidät päästettiin vaan varoituksella :) Tästä syystä todettiin että ehkä on parempi vaan pysytellä sisätiloissa. Tapasin lauantaina myös toisen suomalaisen joka asu samassa hostellissa ja kun me juteltiin keskenään suomeks, niin sain kuulla että suomenkieli kuulostaa aivan kuin bingu-piiretystä :) Oon saanut kuulla paljon kommentteja suomenkielestä, mutta tuo oli jo ihan uutta!

Huomenna voin taas toivottavasti mennä rannalle, paloin Bondi Beachilla niin pahasti, että luon uutta nahkaa ihan urakalla. Onnistuin myös ekaa kertaa eläissäni polttamaan itteni vesikelloille! Käytin kyllä ahkerasti aurinkorasvaa, mutta se ei ilmeiseti ollut tarpeeks tehokasta. Kävin toissapäivänä ostamassa suojakerroin 50 rasvaa, jos se vaikka tehoais vähän paremmin.

Siinä taas kaikki tärkeimmät kuulumiset tältä erää, päivittelen taas blogia kun pääsen Brisbaneen. Toivottavasti sieltä löytyis töitä, alkaa säästöt uhkaavasti hupenemaan :) 

Ja matka jatkuu..

Sain vihdoinkin matkasuunnitelmat selviksi ja hankittua bussiliput. Eli maanantai iltana suuntaan kohti Byron Bayta, jossa vietän parinpäivää. Sitten menen viikonlopuksi Surfers Paradiseen ja sunnuntaina oon vihdoin Brisbanessa, jossa aion pysyä jonkin aikaa. Tavoitteena on, et jos sieltä löytyis töitä, niin voisin viettää Brisbanessa loppuvuoden. Sain viikolla suoritettua mun RSA sertifikaatin, sen pitäis helpottaa työnsaantia (ainakin toivottavasti).

Oon aina tiennyt että Australia on iso maa, mutta nyt sen alkaa vasta toden teolla ymmärtämään. Sydneystä Brisbaneen on yli 1000 km, eli se on melkein kun matkustais Suomen päästä päähän! Sen takia päätin tehdä muutamia pysähdyksiä matkalla. Silti joudun istumaan bussissa melkein 13 tuntia, että pääsen Byron Bayhin. Onneksi sain lipun yölinjalle, se lähtee maanantai iltana klo 11.00 ja on perillä tiistaina ennen puolta päivää. Näin ollen on edes toivoa että sais nukuttua ja matka menis nopeesti. Mun skottilainen kaveri lupas tarjota muutaman oluen ennen lähtöä, jotta uni tulis paremmin, mutta taidan kyllä jättää väliin :)

Kaksi viimeistä päivää on ollut tosi aurinkoisia ja olinkin eilen koko päivän Bondi Beachilla. Ja ei, meno ei ole siellä samanlaista kun mitä telkkarissa näkee, siellä oli itseasiassa melko rauhallista. Mutta nahka on nyt sen verran hyvin grillaantunut, että on ehkä ihan hyvä että tänään sataa taas vettä :) Käytin kyllä ahkerasti aurinkorasvaa, mutta ei sillä tuntunut paljoa olevan vaikutusta. Toivottavasti pahin punotus menee ohi ennenkuin pääsen Surfers Paradiseen, koska haluan ehdottomasti mennä siellä rannalle.

Asiasta aivan kukkaruukkuun, mun täytyy varmaan aivan vakavasti harkita tupakoinnin lopettamista. Tähän mennessä olen saanut halvimmillaan askin 14 dollarilla ja kalleimmillaan 22 dollarilla. Se on aivan järjettömän kallista! Varsinkin kun koitan elää noin 20 dollarin päiväbudjetilla, niin täytyy oikeesti alkaa miettimään kuinka kannattavaa tupakointi on. Sitä paitsi askeissa on todella pelottavia valokuvia eri sairauksista mitä tupakointi voi aiheuttaa!

Mutta, kaiken kaikkiaan, täällä edelleen kaikki hyvin, on ollut aivan hillittömän hauskaa. Tykkään Sydneystä ihan mielettömästi, mutta en malta odottaa että pääsen näkemään muitakin paikkoja. Päivittelen taas kuulumisia ensiviikolla!

Aurinko paistaa ja vettä sataa..

Musta on kovaa vauhtia tulossa blondi! Aurinko saapui viime viikolla vihdoinkin Sydneyyn ja parin päivän aikana se on vaalentanut mun hiuksia ihan hirmuisesti. Olen myös onnistunut polttamaan käsivarteni ja polveni. Siis polvet! Mä en ymmärrä miten joku onnistuu polttamaan jaloistaan pelkät polvet! Oon myös saanut aikaiseksi erittäin mielenkiintoiset rusketusraidat jalkapöytiini mun gladiaattori sandaaleista :) Mutta nyt on muutama päivä aikaa parannella nahkaani, koska tänään tulee aivan kaatamalla vettä ja tätä pitäis jatkua ilmeisesti torstaihin asti.


Voi vitsi, mikä viikonloppu mulla oli! Menin lauantaina kattomaan satamaan ilotulitusta (se on joka lauantai) ja törmäsin ihan sattumalta yhteen brittiin, joka asu hetken aikaa samassa hostellissa mun kanssa. Päädyn sit hänen kanssaan irkkupubiin kattomaan jalkapalloa (Liverpool-Fulham) ja voi luoja mikä meininki siellä oli! Törmättiin siellä myös samaan skottiin, jonka kanssa vietettiin iltaa viikko sitten. Mutta tosiaan meiän lätkän kisastudiot ei ole mitään verrattuna siihen mitä kourallinen britteja saa aikaseks kattoessaan jalkapalloa. Se meteli oli aivan uskomaton! Tosin asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että peli alkoi kahelta aamulla, joten kaikilla oli ollut hyvin aikaa virittäytyä tunnelmaan :) Vaikka en pahemmin jalkapallosta välitä, niin en muista koska mulla olisi viimeks ollut niin hillittömän hauskaa!

Päätin jäädä Sydneyyn vielä viikoksi, tosin vaihdoin tänään hostellia. Totesin että kaksi viikkoa samassa hostellissa oli ihan tarpeeksi. Uusi hostelli on vähän kalliimpi, mutta sain ittelleni sänhyn 8 hengen huoneesta, joten siellä on ehkä vähän rauhallisempaa. Tosin huomasin taas jälleen kerran että olen ainut tyttö meidän huoneessa :) Ens maanantaina lähen suuntaamaan kohti Brisbanea, voi olla että pysähdyn matkan varrella muutamaksi päiväksi Surfers Paradiceen, riippuu vähän miten bussit kulkee. Aloitin tänään myös RSA sertifikaatti kurssin netissä (meiän anniskelupassia vastaava), joten ehkä Brisbanesta löytyis helpommin töitä kun on kaikki tarvittavat luvat. Mulla on myös yksi työhaastattelu jo sovittu Brisbanessa, joten jos se menee hyvin niin vietän varmaan jonkin verran aikaa siellä. 

Väliaikatietoja

Oho, menipä viikko nopeesti! Ja mitään fiksua en ole saanut aikaiseksi :) Viime maanantain orientaatiotilaisuudesta oli kyllä jonkin verran apua ja oon saanut nyt avattua paikallisen pankkitilin ja puhelinliittymän sekä saanut veronumeron, eli kaikki on valmiina, vain työpaikka puuttuu. Täytyy kyllä myöntää etten viimeviikolla tehnyt mitään asian eteen, oon ihan vain lomaillut ja nukkunut vanhoja univelkoja pois. Tänään ryhdistäydyin ja laitoin muutamiin paikkoihin CVni, toivotaan että tärppää.

Hostellissa eläminen on lievästi sanottuna melko mielenkiintoista. Siirryin viime tiistaina uuteen hostelliin ja ensimmäinen reaktio oli aikamoinen. Mutta sain onneksi vallattua itselleni hyvän sängyn, joten päädyin asumaan täällä vielä toisenkin viikon. Mutta kyllä se vaatii tietynlaisen luonteen että tähän pystyy, meinaan asun 16 hengen seka dormitorissa ja olin yhteen vaiheeseen ainut tyttö koko huoneessa.

Mutta täällä on ihanan välitön meininki ja ainakin tapaa paljon uusia ihmisiä. Missä muualla sä voit istuu iltaa porukassa johon kuuluu britti, skotti, irkku, ranskalainen ja norjalainen! Ja täytyy sanoa, etten ole koskaan tajunnut kuinka vaikeeta skotti aksenttia on ymmärtää. Edes meidän seurueen britti ei aina pysynyt kärryillä. Meidän hostellissa on kattoterassi minne väki kerääntyy iltaisin viettämään aikaa, siellä tein itteekin viimeviikolla muutamaan otteeseen tuttavuutta paikallisen halpis viinin kanssa :) Kaikki täällä on melkolailla samalla aaltopituudella, kaikki yhtä rahattomia ja silti täysin valmiita jakamaan siitä vähästä mitä on.

Eilen treffasin yhden oppaan, johon tutustuin viime kesänä. Hän on täällä muutaman päivän suomalaisen ryhmän kanssa ja pääsin mukaan niiden kaupunkikierrokselle ja lounaalle. Oli tosi kiva nähdä joku tuttu ja puhua vaihteeksi suomea jonkun kanssa. Meidän hostellissa ei ole yhtään suomaista enkä ole pahemmin niihin muuallakaan törmännyt.

Aamulla kalenteriin katsoessani huomasin, että tänäänhän on Hertan päivä. Tuntuu tosi kurjalta etten pääse pienen Hertan muistotilaisuuteen, mutta kävin läheisessä kirkossa sytyttämässä kynttilän hänelle. Paljon voimia sinne, olen täältä käsin hengessä mukana.

Mutta siis, täällä kaikki hyvin, olen pysynyt hienosti budjetissa ja vielä ei tarvitse pelätä että rahat loppuu. En vielä tiedää kuinka kauan pysyn Sydneyssä, jos tällä viikolla ei rupea näyttää että töitä löytyy, niin siirryn varmaan ensi viikolla Brisbaineen. Monet backbackerit on sanonut että se on hienompi paikka kuin Sydney ja sieltä on helpompi löytää töitä. Mutta saa nähdä mitä tapahtuu!

Ensikosketus Australiaan

Ihan ensimmäisenä täytyy mainita että Sydneyn Wifi yhteydet on ihan sanonko mistä! Hostellin yhteys on niin heikko että esim Netflix ei edes tunnista että laite on verkossa. Löysin vihdoinkin edes kohtalaisen yhteyden irkkubupista, mutta kalliiksi tulee jos aina täytyy lähtee kaljalle että pääsee päivittämään blogin. Puhumattakaan että teksti saattaa muuttua lukukelvottomaksi jos meinaa surfata kauankin netissä :)

Muutenkin ensimmäiset päivät Ausseissa ei ole olleet kaikkein hohdokkaimmat. Perjantai aamuna kun tulin Sydneyyn sain aivan tajuttoman flunssan. Ilmeisesti pitkä työputki, stressi ja aikaero vihdoin vaati veronsa. Perjantaina en hostellista liikkunu kun korttelin ympäri markettiin ostamaan syötävää, eilen jaksoin jo liikkua vähän pidemmälle. Vieläkin on vähän puolikuntoinen olotila, mutta alkaa pikkuhiljaa tuntua että pahin on takanapäin. Mutta onneksi en ole vain parin viikon lomalla, niin voin ihan hyvällä omatunnolla levätä, mulla on kuitenkin paljon aikaa kierrellä ympäriinsä. Mun huonekaverit tosin pitää mua varmaan aivan hulluna kun oon aina nukkumassa kun ne käy huoneessa.

Huomenna olisi orientaatiotilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin työnhausta ym. eli sen jälkeen pitäsi siirtyä tositoimiin, toivottavasti löytyis jotain työtä. Ei sillä, mulla on kuitenkin melko hyvä tilanne verrattuna moniin muihin täällä. Törmäsin hostellissa suomalaiseen jätkään, joka on täällä Kilroin kautta ja niillä järjestö ei auta työhaussa ollenkaan. Hän myös mainitsi, että jos töitä ei löydy, niin hänen säästöt loppuvat parissa viikossa. Tapasin myös yhen britin, joka aikoo olla täällä kaksi vuotta ja hänellä on 200 dollaria taskussa. Mä sentään selviän hätätapauksessa 2-3 kuukautta ilman töitä, joten ei tarvitse panikoida ihan niin paljoa.

Mutta kaiken kaikkiaan on ihan positiivinen mieliala, vielä ei ole ainakaan koti-ikävä iskenyt. En tosin varmaan ole vieläkään sisäistänyt kuinka pitkän ajan tulen täällä olemaan. Mutta kohtahan on jo joulu, ja sit on enää muutama kuukausi kotiinpaluuseen (tämä erityisesti äitille muistutuksena, olen takaisin sun nurkissa ennenkuin huomaatkaan). Ja olen jo nyt huomannyt että ihmiset täällä on aivan ihanan välittömiä ja ystävällisiä, joten uskon että loppujen lopuksi tulen viihtymään täällä hyvin.

Mulla olisi tosi hienoja kuvia, joita haluasin jakaa teille, mutta en jostain syystä saa siirrettyä niitä tänne. Keksin jo keinon millä saan ne tabletille ja saan liitettyä niitä sähköpostiin, mutta jostain syystä mun masina ei lataa niitä tänne. Mutta odotelkaa kärsivällisesti, ehkä mä jonain päivänä keksin mikä on vikana. Ja jos joku elektroniikan ihmelapsi lukee tätä, niin voi lähettää mulle vinkkejä mikä mahtais olla pielessä. Mutta nyt taidan taas suunnata hostelliin päiväunille, päivittelen taas kuulumisia kunhan kerkeän (ja on jotain kerrottavaa).

Hong Kong tiivistettynä

Ja taas istutaan lentokentällä! Vielä muutaman tunnin odotus ja lento kohti Sydneya alkaa. Hong Kong tuli nähtyä hyvin tiivistetysti kahden vuorokauden aikana, mutta jäi ihan positiivinen mielikuva. Iloinen yllätys oli että monet nähtävyydet on täysin ilmaisia ja loputkin erittäin edullisia, joten pysyin hienosti omassa pienessä budjetissani (siitä huolimatta että Hard Rock Cafessa käynti nieli siitä melkein 1/3). Rohkaisin jopa mieleni ja kävin paikallisessa katukeittiössä syömässä. Tosin ensin meinas itku tulla kun tajusin, että Hong Kongilaisessa katukeittiössä on ihan turha odottaa saavansa haarukkaa. Mutta muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen alkoi puikoillakin syöminen onnistua, niin ei tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan.

Eilen kävin The Peakilla, eli läheisellä vuorella. Sinne pääsi näppärästi vanhalla tramilla, joka tosin meni paikoitellen niin pystysuoraa rinnettä ylös että meinas jo alkaa pelottaa. Mutta oli se sen arvoista, ylhäällä oli aivan mahtavat näkymät, vaikka savusumu vähän sitä peittikin. Kävin myös kuuluissa The Bank of China Towerissa, siellä on mäköalatasanne 43. kerroksessa. Ja sinne meneminen oli ilmaista, joten se sopi mun budjettiin vallan mainiosti. Kävin myös tutustumassa Temple Streetin yötoriin, mutta se oli pienoinen pettymys. Odotin todellista torimeininkiä, mutta se oli vain turisteille suunnattu ryönätori. Mutta tulipahan sekin nähtyä.

Päällimäiseksi Hong Kongista jäi mieleen sen mieletön vastakohtaisuus: ulkona on niin hiostavan kuuma ettei tiedä miten päin olisi, sisätiloissa taas on niin tehokkaat ilmastoinnit että jäätyy pystyyn. Kadulla kävellessä saatat ohittaa aivan romahtamispisteessä olevia taloja ja kun käännyt kulman ympäri olet keskellä Diorin, Cuccin ym liikkeitä. Törmäät todella ystävällisiin paikallisiin sekä äärimmäisen törkeisiin Aasialaisiin turisteihin. Saatat ostaa vesipullon hampaattomalta mummulta, joka osaa vain muutaman sanan englantia samalla kun ohi kävelee liituraitapukuun pukeutunut liikemies, joka puhuu puhelimeen aivan täydellistä englantia. Kaikki tämä oli lievästi hämmentävää, mutta kaiken kaikkiaan todella kiva kokemus.

Ja lopuksi muistutus kaikille reissuun lähteville: kun pakkaatte elektronisten laitteittenne johdot ja piuhat mukaan, niin tarkistakaa että pakkaatte OIKEAT johdot ja piuhat. Sain onnistuneesti ostettua vekottimen millä saan kytkettyä kamerani tablettiin, mutta huomasin että kameran piuhaksi luulemani johto ei sitä ole. Ei aavistuksen palaa minkä johdon olen pakannut, mutta kameraan se ei ainakaan kuulu. Mutta onneksi olen Hong Kongissa, eloktroniikka härpäkkeiden luvatussa kaupungissa, niin sain melko vaivattomasti ostettua uuden piuhan. Tosin alkaessani siirtää kuvia tabletille, niin totesin että minullahan on myös sellainen liitin, millä saan liitettyä kameran muistikortin suoraan, joten ostamani piuha on itseasiassa melko turha. Mutta olenpahan taas yhden ylimääräisen piuhan onnellinen omistaja! Nyt saan testattua miten kuvien lisäys tänne onnistuu, jos mitään ei näy, niin olen menettänyt hermoni ja kokeilen myöhemmin uudestaa.

Tästä se lähtee

Ajattelin  alkaa pitää blogia, jotta kaikki halukkaat voivat käydä lukemassa mun matkakuulumisia. Varoituksena että en ole koskaan pitänyt blogia ja harvemmin edes lukenut muiden kirjotuksia, että ei ole aavistustakaan miltä blogin kuuluisi näyttää. Mutta totesin ettei sillä ole väliä, teen tästä ihan itseni näköisen!

Eli tästä se alkaa! Istuskelen Helsinki-Vantaalla ja odottelen ensimmäistä lentoa. Ensimmäisenä kohteena Lontoo, josta vaihto ja nenä kohti Hong Kongia. Hong Kongiin saavun huomenna klo 16.05 paikallista aikaa ja saan nauttia suurkaupungin savusumusta muutaman päivän. Torstai iltana olisi tarkoitus jatkaa matkaa kohti Australiaa ja Sydneyssä olen perjantai aamuna. Sen jälkeen on suunnitelmat ihan auki, katsotaan mihin matka (ja työt) kuljettaa. Mulla on reilu neljä kuukautta aikaa seikkailla, 6.3 olisi lähtö Uutteen-Seelantiin ja takaisin kotiin olisi tarkoitus saapua 2.4.2014. Mutta katsotaan miten käy, kaikki on ennustanut että löydän elämäni miehen matkalta ja jään Australiaan. Iskältä tuli määräys, että jos näin käy, niin täytyy varmistaa että mies on viinitilan omistaja. Näin ollen iskällä on paikka mihin tulla viettämään eläkepäiviä.

Nyt kyllä täytyy myöntää että jännittää melkoisen paljon ja aika ajoin ihan suoraan sanoen myös pelottaa! Mutta kyllä tämä tästä, puoli vuotta menee kyllä todella nopeasti ja onhan tämä aikamoinen kokemus. Äitin viimeiset kommentit tänä aamuna oli, että nauti nyt täydestä sydämestä, koska tämän on paras olla viimeinen pitkä reissu jonka teen. Sitten on jo kuulemma aika rauhoittua ja asettua aloilleen ja alkaa reissaamaan pakettimatkoilla :)

Mutta nyt menen nauttimaan lähtösiiderin ja shoppailemaan suomalaista suklaata matkaevääksi. Päivittelen säännöllisen epäsäännöllisesti kuulumisia tänne ja lisäilen kuvia, kunhan olen jostain vihdoin metsästänyt piuhan jolla saan kytkettyä kamerani tablettiin.